Monet Suomen kauneimmista kirkoista on rakennettu metsäpatruunoiden rahoilla, ja siihen on syynsä. Varakkaina miehinä ja naisina, oman yhteisönsä melkeinpä yksinvaltiaina heillä oli useimmiten viimeinen sana sanottavana siihen, miltä nuo kauniit rakennukset näyttävät tänäkin päivänä.

Patruunoiden maku ja mieltymykset näkyvät paitsi kirkkojen ulkonäössä, myös niihin valitussa kirkkotaiteessa. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tavan suomalaiset eivät vielä juurikaan matkustelleet ulkomailla. Monet patruunoista tekivät niin, ja se näkyy esimerkiksi Myllykosken ja Säynätsalon kirkoissa.

Piirit ovat pienet tämän päivän Suomessa, mutta vielä pienemmät ne olivat 100 – 150 vuotta sitten. Puunjalostuksella vaurastuneista patruunoista löytyy useampiakin kirkkoherrojen ja kappalaisten poikia. Onpa joukossa (ainakin) yksi sellainen, joka oli samaan aikaan sekä pappi että patruuna!

Tein noista pyhättöjen rakennuttajista patruunavideosarjaani sen kakkososan. Löydät sen täältä.