Puhukaamme Suomi yhdessä nousuun!

Torstai 16.10.2025 klo 11.40

Maamme taloutta mittaavat tunnusluvut ovat näyttäneet jo jonkin aikaa huonoilta. Supistukset, menoleikkaukset, kohonneet elinkustannukset ja yleinen epävarmuus ovat näkyneet itse kunkin kukkarossa ja toiminnassa. Valtaa pitävien suilla meille kuitenkin vakuutellaan, että nousu on jo näkyvissä. Kuinka siis itse kukin voi kääntää negatiiviset asiat mielessään positiivisiksi? Yritetään!

Työttömien määrä hipoo ennätyslukuja

Suomi tarjoaa juuri nyt koti- ja ulkomaisille sijoittajille nopeasti, paljon ja osaavaa työvoimaa erilaisten uusien yritysideoiden toteuttamiseen. Kannattaa toimia nopeasti – parhaat viedään päältä!

Työttömyys lisääntyy myös korkeasti koulutettujen joukossa

Kuukausi, päivä tai edes tunti niin sanotuissa paskaduuneissa avartaa näkemyksiä yhteiskunnan ja työmarkkinoiden toiminnasta. Kokemus lisää ymmärrystä erilaisista ihmisryhmistä ja antaa sellaisia ihmiskontakteja, joita et kenties koskaan muuten saa. Kannattaa kokeilla, vaikka ilman palkkaa!

Lompakossa ja tilillä on vähemmän rahaa kuin ennen

Ihmiskunta kuluttaa rajallisia luonnonvaroja enemmän kuin on kestävästi mahdollista. Voit olla ylpeä itsestäsi joka kerta, kun poistut kaupasta tyhjin käsin: juuri Sinä voit olla se ratkaiseva tekijä, joka pelastaa meidät kaikki! Seteleistä tai maksukorteista pullisteleva lompakko pilaa sitä paitsi nopeasti housujen ja pikkutakin istuvuuden.

Tietotekniikka ja tekoäly korvaa tulevaisuudessa yhä enemmän ihmisiä työpaikoilla

Lisääntyvä vapaa-aika luo suomalaisille uusia mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Löydä sisäinen taidegraafikkosi: siihen tarvitset vain lyijykynän tai palan paperia. Pian voit myös toteuttaa edullisesti todellisen survival-matkan: heikot syysjäät ovat aivan kohta täällä.

Tutkimukset todistavat, että olemme liian lihavia, liikumme liian vähän ja syömme epäterveellisesti

Kun pysyt omalla kotisohvallasi, et liukastu huonosti hiekoitetulla jalkakäytävällä, eikä hiekkaa kantaudu kengissäsi eteiseen. Kukaan ei käy poissa ollessasi varastamassa kotiomaisuuttasi. Jos vorot tai ulosottomiehet tulevat vieraisille kotona ollessasi, eivät he varmasti vaivaudu nostamaan sinua ylös rakkaalta sohvaltasi viedäkseen sen altasi.

Edessä on vielä kaksi kuukautta aina vain pimeämpää syksyä ja alkutalvea

Sinun ei tarvitse investoida ihonhoitotuotteisiin, meikkeihin tai muihinkaan hygieniatuotteisiin. Kukaan ei huomaa pieniä kauneusvirheitäsi tai omituista ominaishajuasi marraskuussa, kun räntä räpsii vasten naamaa ja jokaisen vastaantulijan mieli palaa jo halusta omalle rakkaalle kotisohvalle.

Työttömän tarina -kirjoituskilpailu päivittää karun kuvan tähän päivään

Maanantai 20.8.2018 klo 15.06

Osallistuin 90-luvun alussa nuorena ja vihaisena työttömänä metsätalousinsinöörinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämään Työttömän tarina -kirjoituskilpailuun. Tuolloin, keskellä syvintä lamaa noin 1 200 muuta suomalaista teki samoin.

Noiden kertomusten parhaimmistosta painnettiin Työttömän tarina -antologia, johon olen törmännyt kuluneina vuosikymmeninä useita kertoja. Sitä ovat käyttäneet monet tutkijat ja toivottavasti myös päättäjät lähdeaineistona, joka kertoo joidenkin näkökulmien kautta kuinka työttömyys tuntuu ja kirpaisee.

Itselleni tuo kilpailu ja siinä menestyminen merkitsi ensimmäistä askelta kohti nykyistä ammattikirjoittajan uraani. Oli hätkähdyttäävää saada palautetta, jonka mukaan osasin kirjoittaa sanoiksi sellaisia asioita, joita joku toinenkin ihminen tunsi sisällään.

Olin mielissäni, kun kuulin että SKS uusii tänä vuonna tuon kilpailun. Syytä onkin: suomalaisen työttömyyden ja työttömän kuva on varmasti erilainen kuin 90-luvun alussa. Tarvitsemme uutta tietoa niiltä ihan oikeilta työttömyyden asiantuntijoilta siitä, miltä heistä tuntuu.

Vuosissa 1918 ja 2012 on yhtäläisyyksiä

Lauantai 29.9.2012 klo 10.28

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jan Vapaavuori kaipasi Hesarissa (20.9.) realismia suomalaiseen talousajatteluun. Vapaavuoren ydinsanoma oli, että työttömyysturvaa olisi leikattava työn houkuttelevuuden lisäämiseksi. Se parantaisi maan taloustilannetta.

Viime viikkojen uutisista on voinut poimia karmeita lukuja yt-neuvotteluja käyvistä firmoista: OP-Pohjolassa ne koskettavat 700 henkilöä, Metsossa 630 henkilöä, Nokia Siemens Networksissa 400 henkilöä, Keskossa 370 henkilöä... yritysten lista on pitkä. Joukossa on hyvää tulosta tekeviä firmoja. Noinkohan tulossa olevat irtisanomiset vältettäisiin, vaikka työttömiksi joutuvia ihmisiä odottava ”turvaverkko” olisi harvempi?

Muistui mieleeni Olli Korjuksen teos Hamina 1918 – nimi nimeltä, luoti luodilta (Atena 2008). Sisällissodan viime vaiheista kertovan teoksen sivulta 253 löytyy seuraava kuvaus tuolloisista oloista Haminassa:

”Ei liene sattumaa, että Salmenkylään rekisteröidyistä 11 työttömästä kuusi oli ammuttujen joukossa... Valkoisten käsitys, jota muun muassa paikallisten lehtien sivuilla tuotiin painokkaasti esille oli, että toimeentulo oli jokaisen itsensä vastuulla... Työttömyysturvan väärinkäytöstä tuli keskeinen teema työttömiä, varsinkin Salmenkylän työttömiä vastaan. He eivät oikeasti olleet avun tarpeessa.”

Sadassa vuodessa ei näytä mikään muuttuneen ajattelemisen tavoissa.