Aito talouskasvu tarkoittaisi kulutuksen vähentämistä

Sunnuntai 14.12.2025 klo 13.03

Ennusmerkkejä noususta on haettu ja hoettu jo pitkään kauan alhaisella tasolla mataneessa Suomen taloudessa. Meidän on myös muistettava, että elämme alati vähenevien ja keskittyvien aineellisten resurssien maailmassa. Meillä suomalaisilla on omat erityispiirteemme niiden käyttäjinä.

Hiljattain ilmestyi LUT-yliopiston professori Lassi Linnasen ja Itä-Suomen yliopiston professori Niko Soinisen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan erään työryhmän tilauksesta koostama raportti Rakenteellinen ylikulutus. Se löytyy Eduskunnan nettisivuilta täältä. Raportissa on aineksia vakavaan keskusteluun meidän suomalaisten omista pyhistä lehmistä.

Se tunnustetaan yleisesti, että kasvava ihmiskunta käyttää aivan liian paljon luonnonvaroja suhteessa niiden määrään ja laatuun. Silmäkulman malka löytyy yleensä jostakin aivan muualta kuin täältä Pohjantähden alta. Amerikkalaisten valtavia monsteriavolavoja, tai kanien lailla keskenään lisääntyviä etelän ihmisiä on turvallista arvostella omalta mukavuusalueeltaan.

Syitä ja seurauksia olisi kuitenkin hyvä miettiä myös omista lähtökohdista. Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan noin puoli miljoonaa kesämökkiä. Onko moinen määrä tosiaan tarpeen hoitamaan kansalaisten (ja etenkin kaupunkilaisten) kuihtuvaa luontosuhdetta? Paljonko liikenne kesämökki- ja vakituisen asuinpaikkakunnan välillä kuluttaa vuosittain fossiilisia polttoaineita, teitä ja muita resursseja? Paljonko usein maisemallisesti herkillä rannoilla tai tuntureilla sijaitsevat mökit rehevöittävät vesistöjä ja aiheuttavat melusaastetta?

Vuonna 2023 suomalaiset tekivät Tilastokeskuksen mukaan noin 5,5 miljoonaa yöpymisen sisältänyttä vapaa-ajan ulkomaanmatkaa. Suurin osa niistä tehtiin lentämällä. Paljonkohan mahtoi kulua kerosiinia? Entä Etelä-Euroopan väheneviä pohjavesivaroja? Millainen virkistysarvo moisella matkamäärällä saavutettiin verrattuna siihen, että ihmiset olisivat käyttäneet saman ajan tutustumalla omaan kotiseutuunsa?

Tulevaisuudessa ihmiskunta joutunee tekemään kovia arvovalintoja. Toivottavasti Suomessa ollaan siinä työssä aivan etujoukoissa. Kannattaa seurata tarkkaan, millaisiin käsiin fossiilisten polttoaineiden raaka-ainelähteet ovat maailmalla keskittymässä. Vihreässä siirtymässä tärkeät maametallit ovat jo nyt globaalin valtapelin pelinappuloita. "Uusiutuva" energiatuotanto ei sekään ole ongelmatonta. Jos et usko, käy seisomassa hetki keskisen Suomen halki pohjoisesta etelään kulkevien voimajohtojen alla.

Pyhissä lehmissä on se huono puoli, että niitä on jokaisella.