Mitä kaikkea opin Tex Willer-sarjakuvista

Keskiviikko 7.5.2025 klo 15.30

Tex Willer, Martti Linna

Elin kasvuvuoteni aikana, jolloin ympärilläni ei ollut nykyistä elävän videokuvan tulvaa. Elämykset ja mielikuvat oli synnytettävä kirjaimilla kerrotuista tarinoista, tai korkeintaan kirjainten ja mustavalkoisten piirrosten eli sarjakuvien yhdistelmistä. Katsoessani tämän päivän maailmaa, huomaan saaneeni tärkeitä oppeja etenkin eräältä sarjakuvasankarilta.

En muista, milloin ja missä sain ensimmäisen Tex Willer-sarjakuvalehden käsiini. Luulen, että se tapahtui joskus 1970-luvulla. Italialaiset Giovanni Luigi Bonelli ja Aurelio Galleppini loivat Tex-nimisen lännensankarinsa vuonna 1948 ja hän ratsasti Suomeen jo muutamaa vuotta myöhemmin. Tietääkseni Suomi on yhä Texin seikkailuille niiden toiseksi paras myyntimaa saapasmaan jälkeen.

Aikuisiällä taisin pitää joidenkin vuosien tauon Texin, Kit Carsonin (tuon vanhan huuhkajan), Texin Kit-pojan ja navajo Tiger-Jackin seikkailujen seuraamisessa. Nyttemmin olen palannut taas niiden ääreen. Koska olen yhä sitä mieltä että kirja kuin kirja on paras lukea selällään sängyssä maaten ennen nukahtamista, sopii Tex-kirjojen paperille painettu formaatti mainiosti täyttämään seikkailunälkääni.

Tex Willerien väkivaltaisuudesta voi toki olla monta mieltä. Naseva dialogi, vetävät juonenkäänteet ja taitavasti kuvituksella elävöitetyt tarinat imevät edelleen mukaansa. Viime aikoina olen myös havahtunut arvostamaan monia niistä tärkeistä elämänohjeista, joita olen noista tarinoista saanut. Niistä on ollut paljon apua nykyisessä sekasortoisessa maailmassa. Alla niistä muutamia tärkeimpiä.

* Washingtonissa on pääasiassa roistoja.

* Poliitikkoihin ei voi luottaa.

* Konna harvoin osuu ampuessaan maaliin. Jos osuukin, luoti hipaisee korkeintaan sankarin ohimoa.

* Kanjoneissa ja solissa odottaa yleensä väijytys.

* Suurtilallinen ei tyydy siihen mitä hänellä on, vaan haluaa lisää.

* Konnan hevosen jäljet erottaa yleensä muista siitä, että yksi sen kengistä on kulunut.

* Naiset ovat usein petollisia, etenkin ne kaikkein kauneimmat.

* Jos mäen takaa nousee savua tai näet taivaalla kierteleviä korppikotkia, se tietää pahaa.

* Jos haluaa eksyttää takaa-ajajansa, kannattaa kahlata joen veteen ja nousta jonkin matkaa ylävirtaan ennen nousemista toiselle rannalle.

* Jos vastustaja sytyttää ruohon tuleen polttaakseen sinut elävältä, kannattaa sytyttää vastatuli.

* Jos haluat erehdyttää vastustajan luulemaan omia voimiasi suuremmiksi kuin ne ovat, lassoa kaktus ja vedä sitä jonkin matkaa perässäsi nostaaksesi ilmaan paljon pölyä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sarjakuva, Tex Willer, Kit Carson, Kit Willer, Tiger-Jack, Giovanni Luigi Bonelli, Aurelio Galleppini, elämänohjeet, Martti Linna

Päätin aloittaa Mustanaamio-teemaviikon

Perjantai 15.5.2020 klo 15.17

Erään k-alkuisen pandemian aiheuttama negatiivisuuskierre on nyt osaltani saavuttanut yläkvartaalinsa. Rajansa kaikella: hetkeksi suljen mieleni maailman tuuteista päälle tunkevilta huonoilta uutisilta, asioilta ja mielensäpahoittamisilta.

Teen sen samalla tavoin, kuin niin moni 70- ja 80-luvuilla nuorukaiseksi varttunut tässä maassa sen teki. Silloin uppouduimme netin sijaan sarjakuviin: Tex Willeriin, Korkeajännitykseen, Modesty Blaiseen, Asterixiin ja moneen muuhun, osin unhoonkin jääneeseen piirrettyyn sarja-albumiin. Niitä ostettiin kaupasta, lainattiin kirjastosta tai kavereilta, pihistettiin kenties vanhempien sisarusten varastoista.

Päätin julkaista Facebook-sivuillani joka päivä vähintään yhden Mustanaamio-sarjiksen kuolemattomista lausahduksista. Sellaisena kuin sen muistan. No, ehkä aika on tehnyt tepposensa muistilleni. Ei se niin vaarallista ole.

Tällaisia ne tulevat naamakirjassa olemaan:

Kaupunkimustis_pikkunetti.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mustanaamio, Martti Linna, Modesty Blaise, Asterix, Korkeajännitys, nostalgia, sarjakuvat