Sunnuntai 22.9.2024 klo 13.44
Valtiovalta etsii kissojen ja koirien kanssa säästökohteita. Leikkuri on jo kohdannut kulttuurisektoriakin, ja lisää on tulossa. Hyvinvointialueiden perustamisen myötä uudessa asennossa olevassa kunnallishallinnossa mietitään, mitkä tuolit jätetään täyttämättä. Nekin päätökset osuvat usein kulttuurintekijöihin.
Itsensä Winston Churchillin, Iso-Britannian sodanaikaisen pääministerin kerrotaan vastustaneen taiteeseen ja kulttuuriin käytetyn rahoituksen siirtämistä sotatalouden tarpeisiin. ”Minkä puolesta me sitten oikein taistelemme?” -tokaisu saattaa olla vain tarinaa. Sellaisenakin se osuu kymppiin.
Sana kulttuuri tarkoittaa sivistyssanakirjani mukaan sivistystä ja valistusta. Kun mediassa puhutaan kulttuurialan rahoitusta uhkaavista leikkauksista, valitaan kuvituskuvaksi usein otos joko jostain sinfoniaorkesterista, hienosta oopperasta tai ammattiteatterista.
Itseään voi kuitenkin sivistää ja valistaa monella eri tavalla. Käyttäisin mielelläni sanan kulttuuri synonyymina sanoja mielen hyvinvointi. Siitä voi pitää huolta lukemattomilla tavoilla. Otan esimerkkejä omista havainnoistani muutamalta viime viikolta.
Jokin aika sitten kävin tekemässä juttua darts- eli tikanheittokilpailuista. Miehisessä seurueessa lensi tikkojen lisäksi myös huuli. Porukassa oli selvästi hyvä yhteishenki. Sekä hyvät että vähän heikommat suoritukset saivat yhtä lailla kannustusta. Uskon, että se teki hyvää läsnä olleiden mielelle.
Kävin jälleen kerran lavatansseissa. Toisiaan tervehtivien ihmisten lämpimät halaukset eivät johtuneet siitä, että syksyn myötä on siirrytty ulkolavoilta lämpimiin sisätiloihin. Ehkä moni sai siinä samalla kuluneen viikon läheisimmän ihmiskontaktinsa.
Eilen olin katsojana harrastajateatterin esityksessä. Näytteleminen ja laulaminen ei ehkä ollut aivan ammattilaisten tasolla, mutta hauskaa oli sekä näyttelijöillä että katsojilla. Moni vierelläni istunut hekotteli ääneen. Ehkä siinä tulivat viikon parhaat naurut, osin sille mitä lavalla tapahtui, osin ehkä myös sille miten lavalla esitetty vertautui omiin ajatuksiin ja murheisiin.
Jos kulttuurin korkeimmaksi päämääräksi hyväksytään mielensä hyvinvoinnista huolehtiminen, on tiedotusvälineiden toimituksissa pidettävä huolta siitä, ettei vääristetä kuvaa sen sisällöstä ihmisten mielissä. Se on paitsi hienoa oopperaa, myös tikanheittoa hyvässä porukassa, toisen ihmisen koskettamista, tai vaikka hyväntahtoista naurua omille höpsötyksilleen.
Dartsin heittäminen on paljon mukavampaa lämpimissä tiloissa, vaikkapa kunnan nuorisotalolla. Lavatansseissa soittaneille muusikoille soittamisen palo on saattanut syttyä kunnan/kuntien pyörittämässä musiikkiopistossa tai bändikoulussa, tanssijoiden ensiaskeleet on kentien otettu kansalaisopiston kursseilla. Kansalaisopisto on hyvin usein ollut takana myös siinä, että harrastajanäyttelijä on uskaltautunut lavalle.
Sellaiselle on vaikea laskea hintaa. Sen voi kuitenkin varmaksi sanoa, että kulttuurin tietoinen näivettäminen se vasta kalliiksi tuleekin.
