Mitä Niskavuori-elokuvat opettavat puoluepolitiikan tekemisestäKeskiviikko 4.12.2019 klo 9.22 Postin työehtosopimuskiistasta alkanut poliittinen kriisi on ollut ikävää seurattavaa. Näyttää siltä, että amerikkalaismallinen, julkisuuden kautta tapahtuva asioiden junailu on lopullisesti rantautunut osaksi päätöksentekoa. Luottamuksellisia tekstiviestejä vuodetaan julkisuuteen, toimittaja saa kesken suoran tv-lähetyksen käsiinsä puolueen sisäpiiristä peräisin olevan muistion. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikka, poliittinen peli, Hella Wuolijoki, Niskavuori, Niskavuoren naiset |
Tanssilavojen Suomi -kirjani sai jo kansikuvanMaanantai 25.11.2019 klo 9.05 Yksi olennainen osa jokaista kirjoitettua ja painettua kirjaa on sen kansikuva. Kaupallisten kustantamoiden tuottaessa kirjan, tuosta kuvasta päättää yleensä kustantaja. Toki kirjailijalta kysytään, sopiiko kuva hänen mielestään kirjan sisältöön. |
1 kommentti . Avainsanat: Karisto, Tanssilavojen Suomi, Martti Linna, Risulahden lava, kansikuva, kirjailijan työ, lavatanssit |
Haastattelija ratkaisee, mitä kuulija saa irti esiintymisestäMaanantai 28.10.2019 klo 8.16 Olin eilen Helsingin kirjamessuilla haastateltavana viime keväänä ilmestyneen Impivaara-romaanini tiimoilta. Haastattelijana toimi toimittaja, kirjailijakollega Maija Kajanto.
Puolen tunnin puherupeaman jälkeen eräät kuulolla olleet messukävijät tulivat juttelemaan kanssani kirjani teemoista. Se tuntui peräti hyvältä! Kirjallisuuden tärkein tehtävä on mielestäni avata uusia näkökulmia, tarjota ikkunoita kurkistaa toisella tavalla ajattelevan ihmisen ajatuksiin. Suuri kunnia noiden teemojen esille saamisesta kuului haastattelijalleni Maijalle. Hän oli tehnyt pohjatyönsä kunnolla lukien kirjani, ja miettien mikä siinä on tärkeää ja millaisia sen henkilöhahmot oikein ovat. Ilman kysymyksiä ei ole olemassa vastauksia. Jäi tunne, että (ainakin) muutamat kuulijat saivat kanssamme viettämälleen ajalle vastinetta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Impivaara, Maija Kajanto, Helsingin kirjamessut, kirjailijan työ, kirjailijahaastattelu, Martti Linna |
Kirja-alakin tarvitsee oman ilmasto-ohjelmansaLauantai 26.10.2019 klo 18.52 Leena Niemi näyttää herättäneen runsaasti tyrskyjä vesilaseissa, kun hän kirjoitti Helsingin Sanomien yleisönosastoon kirjojen aiheuttamista ympäristöhaitoista 26. lokakuuta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Leena Niemi, ylijäämäkirjat, kirjailijan työ, kirjoittaminen, tarvepainatus, ilmastonmuutos |
Tavataan Helsingin kirjamessuilla sunnuntaina 27. lokakuutaPerjantai 4.10.2019 klo 7.25 Helsingin kirjamessut lähestyvät. Kerron sunnuntaina 27. lokakuuta kello 11.30-12.00 messuhallin Punavuori-lavalla Sudenmaa-rikosromaanisarjastani, ja varsinkin sen viime keväänä ilmestyneestä Impivaara-teoksesta. Minua haastattelee toimittaja Maija Kajanto. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Martti Linna, Helsingin kirjamessut, Maija Kajanto, Impivaara, Reijo Sudenmaa |
Syksyn kirjasatoa, eli kuinka paljon ymmärrämme elämäämme Loirin ja Selinin kauttaTorstai 26.9.2019 klo 9.44 Tämän syksyn kirjasato alkaa olla parhaimmillaan poimittavaksi. Nimikkeitä, kirjoittajia ja aiheita riittää. Jokaiselle lukijalle löytyy varmasti jotakin. Jäin miettimään niin sanottujen julkkisten muistelmien ja elämäkertojen suurta määrää ja merkitystä kustannusohjelmissa. Ilmiöhän ei ole uusi: esimerkiksi viime vuonna Kimi Räikkös-kirja taisi lyödä kaikki myyntiennätykset. Kalle Päätalo kirjoitti omasta elämänkaarestaan monikymmenosaisen romaanisarjan. Väinö Linna kirjoitti omiin lapsuus- ja sotakokemuksiinsa suurelta osin pohjautuvia merkkiteoksia. Niissä, ja monissa muissa samanlaisissa teoksissa löytyi kohtaamispintaa samanlaisissa olosuhteissa kasvaneille ja eläneille ihmisille. Aikalaislukija saattoi – ja saattaa yhä – löytää kirjoista jotakin tuttua. Hän pystyi ja pystyy ymmärtämään omaa elämänkaartaan lukemaansa peilaten. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: elämäkerta, muiselma, Kimi Räikkönen, Vesa-Matti Loiri, Markus Selin, Väinö Linna, Kalle Päätalo, kirjailijan työ |
Entäs, jos et koskaan näkisi taivaan värejä?Keskiviikko 11.9.2019 klo 8.28 Eilen illalla taivaan pilvet leimusivat auringon laskiessa kaikissa sateenkaaren väreissä läntisellä taivaanrannalla. Oli pakko pysähtyä katselemaan.
Muistin taannoisen keskusteluni erään pariisilaisrouvan kanssa. Hän kertoi, että aika-ajoin hänen on pakko päästä miljoonakaupungista jonnekin muualle, missä voi nähdä taivaan. Silloin hän saa elämäänsä takaisin horisontin. Miljoonat ihmiset maailmassa elävät ilman, että he näkevät puhdasta taivasta koko päivänä. Vankiloissa, hoitolaitoksissa, saastuneissa teollisuus- ja kaivoskaupungeissa. Onnelliset me, jotka vielä näemme taivaan. Sen näyn puolesta kannattaa tehdä jotakin - vaikka niitä kuuluisia pieniä tekoja. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: taivas, auringonlasku, ilmastonmuutos, saastuminen, Martti Linna |
Eihän tärkeä kirja kuole kolmessa kuukaudessa!Keskiviikko 4.9.2019 klo 8.23 Syksyllä 2017 julkaisin ensimmäisen lapsille tarkoitetun romaanini. Ilmastonmuutoksesta yhdeksänvuotiaan Katri-tytön silmin kertova Isän luokse sai hyvän vastaanoton. Romaani oli muun muassa ehdolla Lasten LukuVarkaus-palkinnon saajaksi. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Isän luokse, ilmastonmuutos, lasten ympäristöasvatus, Lieto, Lasten LukuVarkaus, lastenromaani |
Taimikonheinäysavusta saat lievitystä ilmastoahdistukseesiTiistai 27.8.2019 klo 15.23 Brasilian sademetsäpalojen tuomitseminen on tällä hetkellä suurta muotia nettimaailmassa. Adresseja värkätään ja rahaa kerätään. Nimi adressissa suo kuitenkin vain hetkellistä hyvää mieltä. Ilmastopahoinvointi ja voimattomuus jää. Suomalaiset metsänomistajat istuttavat vuosittain yli 100 miljoonaa puuntainta metsäpohjille ympäri maan. Näin syksyisin, parin vuoden ajan istutuksesta niiden pelastaminen päälle kaatuvalta kuloheinikolta on meille metsänomistajille iso ja työläs urakka. Ehkäpä lähipiirissäsikin on metsänomistaja, jolla olisi käyttöä kumisaappaillesi ja sählymailallesi tai kävelysauvallesi palstallaan. Niillä pärjää jo pitkälle heinäongelman kanssa. Pikku hiilensitojat saavat lisäaikaa kasvaa isoiksi ja vahvoiksi. Ja sinulle jää taatusti parempi mieli, kuin pelkän nimesi liittämisestä torujien listaan. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hiilensidonta, puuntaimi, Braslia, metsäpalo, metsänomistaja |
Tanssilavakulttuuri on niin suomalaista, ettäTiistai 20.8.2019 klo 7.11 Kuluneena kesänä olen kiertänyt ristiin rastiin Suomea, etsien erilaisia tanssilavoja eri aikakausilta. Veikkaisin, että aikansa voisi käyttää paljon huonomminkin. Tekeillä on kirja tanssilavojen Suomesta. Lavakausi alkaa vähitellen kääntyä lopuilleen. Elokuun illat hämärtyvät. Ihmisten paras kesälomakausi on ohitse. Monellekaan ei enää tule mieleen lähteä lavalle tanssimaan. Viime viikonloppuna tieni vei ihan kotikulmille, Hirvelän tanssilavalle Sippolaan. Hyvä että vei. Onhan siinä taikaa, kun 20-vuotias tangokuningatar laulaa Topi Kärjen klassikkotangon ennen sotia rakennetulla tanssilavalla. Ja lava on täynnä tanssivia ihmisiä. Antoi uskoa kulttuurin merkitykseen yhteiskunnassa. Se oikeasti yhdistää ja antaa yhteisiä kokemuksia. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aino Niemi, Hirvelän lava, tanssilavakulttuuri, Sippola, tanssilavakirja, Martti Linna |
Aleksei Osipovin tarina vs. kirjani päähenkilön tarina: monien sattumien summaSunnuntai 4.8.2019 klo 18.57 Etelä-Savossa näkyy ilmestyneen viime vuoden tammikuussa Anna-Mari Haimin taitavasti kirjoittama artikkeli Aleksei Osipovista, punaisten Savon rintaman viimeisestä ylipäälliköstä keväällä 1918. Osipovin tarinaan pohjautuu myös vuonna 2015 ilmestynyt romanini Kaksi hautaa saarella (Karisto). |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Martti Linna, Aleksei Osipov, Maija Rasilainen. Voikkaan Mannerheimi, kevät 1918 |
Markku Aro, ja muut tanssilavojen 60-luvulla aloittaneet kestosuosikitPerjantai 26.7.2019 klo 8.39 Osana tekeillä olevaa kirjaani suomalaisesta tanssilavakulttuurista, olen viime viikkoina käynyt tanssimassa useammankin suomalaisen laulajalegendan keikoilla. Sekä Eino Grön, Tapani Kansa että Markku Aro aloittivat uraansa jo 60-luvulla. Yhä edelleen äänet soivat ja kansa tanssii. Hattua täytyy nostaa näille miehille ja naisille. Kymmeniä vuosia tien päällä kelissä kuin kelissä, satoja ellei tuhansia keikkoja, samojen kappaleiden toistoja ilta toisensa jälkeen niin että ihmiset viihtyvät. Siihen lisänä on tullut tämä some-kulttuuri. Kuulin erään näistä legendoista olleen kahvilla seuralaisensa kanssa ihan näillä kotikulmillani. Monet kerrat ihmiset olivat tulleet pyytämään tähteä kuvaan kanssaan. Ilmeisesti se kahvi oli juotu haaleana: kertaakaan tämä legenda ei ollut kieltäytynyt kuvasta. Yksi on tänä kesänä joukosta poissa. Reijo Taipale ei kierrä enää. Onneksi ehdin kuulla häntäkin lavoilla useina iltoina. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Markku Aro, tanssilavakulttuuri, tanssikirja, Eino Grön, Reijo Taipale, Tapani Kansa |
Siitä kuinka maailmamme sirpaloituu yhä pienemmiksi palasiksiMaanantai 15.7.2019 klo 8.21 Mieltäni askarruttaa eräs asia. Haluan saada sen tiimoilta muitakin mielipiteitä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mediakupla, keskustelupalstat, toriteltta, mielipidekirjoitus |
Vieraat tekohampaat rintataskussa, ja muita sattumuksia lavatansseistaTiistai 25.6.2019 klo 6.37 Radio Suomen toimittaja Kiira Ikävalko haastatteli minua tanssilavakirjani tiimoilta eilen kotkalaisen Tampsan tanssilavan luona. Haastattelu on kuultavissa Yle Areenassa täällä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Radio Suomi, lavatanssi, tanssilava, tanssilavakirja, Tampsan tanssilava, Martti Linna |
Olen kiinnostunut tanssilavamuistoistasiPerjantai 14.6.2019 klo 14.29 Suomalainen tanssilavakulttuuri on vanhempaa perua kuin itsenäinen Suomi. Tanssilavoillamme on iloittu, surtu ja tanssittu vastakkaisen sukupuolen edustajien – eli tulevien puolisoiden, lastemme äitien ja isien – kanssa kaikilla vuosikymmenillä. Itsekin lavatansseja harrastavana kirjoitan parhaillaan tietokirjaa rikkaasta suomalaisesta tanssilavakulttuurista. Kustannusyhtiö Karisto julkaisee teoksen keväällä 2020. Tartu sinäkin kynään! Kaikenlaiset muistot ja muistelukset vielä toimivilta ja jo sammuneilta tanssilavoilta ovat arvokkaita. Millainen on kaunein tanssireissumuistosi, ja miltä lavalta? Kuka lauloi lavalla juuri silloin, kun tapasit Sen viejän tai vietävän? Millaista oli olla talkootöissä tanssilavalla kesäisenä iltana? Kuka artisti sykähdytti, milloin ja miksi? Mitä muuta on jäänyt mieleesi tanssivuosiesi varrelta? Muistojasi voit lähettää sähköpostilla osoitteeseen martti.linna@luukku.com tai postitse Martti Linna, Harjulankuja 19 49510 Husula. Kerättävää aineistoa käytetään luvallasi teoksen taustamateriaalina. Karisto arpoo kaikkien muistojaan lähettäneiden kesken kymmenen kappaletta tulevaa tanssikirjaa. Kannattaa siis vastata! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tanssilava, lavatanssit, tanssimuistot. tanssipari, Martti Linna, Karisto, tanssikirja |
Minun suosituksiani Dekkariviikon lukulistalleTorstai 13.6.2019 klo 6.44 Tällä viikolla vietetään Suomessa Dekkariviikkoa. Erilaisia teemaviikkoja ja -päiviä riittää nykyään yltäkyllin, mutta kyllä tälläkin nostolla on sijansa. Dekkarit, jännitysromaanit - hyvällä lapsella monta nimeä - ovat kirjastoista sitä kaikkein lainatuinta aineistoa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: dekkariviikko, suosikkidekkarit, Victor Canning, Brian Callison, Donald Westlake, Robert Bloch |
Jokaisella pitäisi olla oma mielirunoilijaPerjantai 7.6.2019 klo 6.04 Petyin lukiessani uutta hallitusohjelmaa. Siinä ei edelleenkään sanota mitään siitä, että kaikille suomalaisille taataan yhtäläinen oikeus ja velvollisuus runouteen.
Runoja olen lukenut aina, mutta olen tuntenut samalla syyllisyyttä siitä etten osaa tulkita niitä oikein. Olen joskus ollut osallistujana kursseilla, joilla on analysoitu runoja. Minulle paperista luettu sana Irlanti tarkoittaa saarta ja valtiota nimeltään Irlanti. Oikeasti se tarkoittaakin lyriikassa ihan jotakin muuta. Noilla kursseilla tarttuneesta syyllisyyden tunteesta olen päässyt vasta viime vuosina eroon. Luen runoja edelleen. Parhaimmillaan ne pysäyttävät yksinkertaisen mielen, sen rattaat loksahtavat uuteen asentoon ja tuottavat mielleyhtymiä. Maaria Leinonen (1933-2013) on minulle tällaisten runojen kirjoittaja. Toivottavasti sinäkin olet jo löytänyt oman runoilijasi, joka pysäyttää. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: runo, runous, lyriikka, runousoppi, mielirunoilija, Maaria Leinonen |
Kasvikunnan kauneutta kameran kauttaPerjantai 31.5.2019 klo 8.21 Jo useampia vuosia olen napannut kameran mukaani aina kun lähden lenkille metsään, pelloille, teille. Nykyään se on helppoa, kun kamera kulkee aina mukana puhelimessa. Itse suosin silti enemmän perinteistä järjestelmäkameraa. Kevätihmisenä etsin silmiini kukkaansa ensimmäistä kertaa aukeavia kasveja. Vähitellen silmä tottuu hakemaan uudenlaisia värejä, lehtiasentoja ja kasvutapoja. Joskus tunnistan kasvin heti, joskus sen määritteleminen vaatii kasvikirjaan tarttumista. Täytyy tunnustaa: uusien kasvien löytämiseen tulee himo. Iloakin se tuottaa: kaikki maailman pahuus ja puheet maailman tuhoutumisesta asettuvat uuteen valoon, kun näkee sen uutteruuden jolla kasvit puskevat kukintojaan kohti valoa. Aina kukinnon ei tarvitse edes olla värikäs ja näyttävä. Kasvikuntaan liittyy myös lukemattomia tarinoita, ovathan sen edustajat olleet meille ihmisille välttämättömiä elämän kannalta halki vuosisatojen. Kasveihin on uskottu liittyvän salaisia ominaisuuksia, jotka parantavat sairauksia, auttavat lemmenvaivoissa ja muuttavat raudan kullaksi. Olen jakanut noita tarinoita Facebook-sivuillani, toivottavasti lukijoiden iloksi. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kasvit, kasvikuvaus, kamera, poimulehti, puistolemmikki, aho-orvokki, keltamaite |
Kävin tapaamassa tuttuja 25-vuotiaita hiilensitojakoivujaMaanantai 13.5.2019 klo 7.17
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsänhoito, Impivaara, koivikko, taimikonhoito, hiilensidonta, ilmastonmuutos |
Palautetta Impivaarasta - sellainen lämmittää aina mieltäTiistai 7.5.2019 klo 7.51 Sain meiliini palautetta tämän kevään Reijo Sudenmaa -rikosromaanistani. Lukija kertoi pitäneensä kirjasta ja varsinkin sen eräästä kohtauksesta. Hänen mielestään olin kuvannut tuon hänellekin tutun miljöön juuri sellaisena kuin se oikeasti on. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Martti Linna, Impivaara, Reijo Sudenmaa, kirjailijan työ |