Hyvä tyyppi ei enää hallitse työelämässä

Keskiviikko 18.8.2010 klo 15.04

Tuoreimmassa Talouselämä-lehden numerossa professori Liisa Keltikangas-Järvistä haastatellaan hänen uusimmasta kirjastaan, joka käsittelee sosiaalisia taitoja. Kirja taitaa mennä lukulistalle.

http://wsoy.fi/yk/products/show/81701  

Haastattelussa arvostamani tutkija on sitä mieltä, että sosiaalisuuden merkitystä on suuresti yliarvioitu työelämässä. Niin sanottuja hyviä tyyppejä ei aina ole syytä hakea työryhmän jäseniksi. Ylisuuret sosiaaliset taidot jokaisella ryhmäläisellä voivat olla jopa haitaksi.

Kuulostaa tutulta. Tämä viesti lienee lohdullista kuultavaa monelle vähemmän sosiaaliselle, mutta hyvin työnsä hoitavalle ihmiselle.

Ja siitä se palkka - toivottavasti - jatkossakin maksetaan.

Puolue etsii sinua, ihminen

Torstai 12.8.2010 klo 6.25

Puolueiden johto kokoustaa tällä viikolla eri puolilla maata. Kokousten yhteydessä puolueiden näkyvimmät poliitikot yrittävät saada kontaktia kansalaisiin turuilla ja toreilla. Se lienee hyvä asia.

Samaan aikaan puolueet panostavat yhä enemmän sähköisiin verkkopalveluihinsa, kuten Facebook-palveluun ja verkkolehtiinsä. Jokaisen merkittävän poliitikon pitäisi ehtiä päivittämään blogiaan, jotta hänen sanomansa ja arvonsa tulisivat esille.

Kanavia on siis aiempaa enemmän. Silti puolueuskollisuus ja kiinnostus politiikkaan näyttäisi murenevan, ja sen myötä - valitettavasti - myös äänestysaktiivisuus.

Kysyä sopii, onko viestintäkanavia jo liikaa puolueen sanoman läpiviemiseksi. Vai ovatko puoluekoneistot se osapuoli, jonka pitäisi muuntua toiseksi, noudattettavan viestintädoktriinin mukaiseksi.

Ehkä Kokoomuksessa on ymmärretty tämän parhaiten - tehtiinhän siitä Toivon puolue. SDP yrittää nyt samaa kyselemällä toreilla, kuka olisi kansan mielestä paras presidenttiehdokas.

Kysyä tosin sopii, mitä silloin on jäljellä puolueen varsinaisesta ideologiasta.

Hyvä puheenvuoro kustantamisesta, Irina Björkman

Perjantai 6.8.2010 klo 6.59

Toimittaja Irina Björkmanin, kokeneen kustannustoimittajan puheenvuoro Kiiltomadon nettisivuilla kirjallisuuden ja kustannustoiminnan realiteeteista ei juuri tarvitse kommentteja. Kiitos.

Visiot, strategiat ja markkinointimixit vaikuttavat myös kirjallisessa kentässä. Sitä ei tule ajatelleeksi, kun nauttii hyvästä kirjasta.

Minkähän takia?

Viljapelto on kaunis asia

Keskiviikko 4.8.2010 klo 7.53

Käynti elokuisen viljapellon reunalla saa kirjoittajan ymmärtämään, miksi niin moni kirjailija aina Aleksis Kivestä lähtien on löytänyt kielikuvansa pelloilta.

Viljapelto lainehtii tuulessa. Ilmassa tuntuu kypsyvän viljan tuoksu. Vehnä on vaaleaa, ja vilja on valmista puitavaksi.

On aika kylvää, ja niittää.

Pitääkö dekkarin miellyttää lukijaansa?

Perjantai 30.7.2010 klo 11.15

Ritva Sorvali ruotii Dekkaripäivien nettisivuilla kritiikissään Kuolleita unelmia-romaanini ansioita ja heikkouksia. Kiitos hänelle kritiikistä - kirjailijalle niistä sellaiset, jotka herättävät ajatuksia ovat aina hyvästä, pitipä kriitikko sitten kirjasta tai  ei.

Jäin miettimään kritiikin loppukiteytystä: "Kirja pysyy erittäin hyvin kasassa, sillä henkilöjoukko jää noin kymmeneen. Ja kun aihekin on kirjailijan näpeissä, kaikki tuntuu olevan kohdallaan. Ainoastaan lopun kovuus ja rajuus jätti ainakin minut liian ankeaan mielentilaan. Oliko näin raju loppu tarpeen?"

Lukija jäi ankeaan mielentilaan. Johtopäätös: hän ehkä etsii dekkareista mielihyvää, jota kai myös katharsikseksi eli puhdistukseksi sanotaan.

Väkivalta on tavattoman ruma asia. Toivottavasti kukaan ei ole eri mieltä. Se satuttaa, sekä uhria että hänen läheisiään. Myös Kuolleissa unelmissa. Voiko missään dekkarissa kuvata väkivaltaa, joka jättää lukijan hymyilemään, kun hän sulkee kirjan takakannen? Toivottavasti ei.

Oliko näin raju loppu tarpeen? Johtopäätös: lopussa pahan pitäisi saada palkkansa, ei suinkaan parhaita kaiken päältä. Noinhan se menee klassisen tarinan kaavan mukaan. Ehkä tuossa on ero minun kirjoitusteni, ja joidenkin muiden dekkaristien kirjoitusten välillä.

Minua ei kiinnosta rikoksen ratkaiseminen - syy siihen lienee inhoni kaikenlaista väkivaltaa kohtaan. Sen sijaan rikos kiinnostaa minua tilana, johon on tultu jonkin ristiriitatilanteen vuoksi. Se on siis ratkaisun hetki, jonka jälkeen mikään ei ihmisen elämässä ole niin kuin ennen.

Ja sellainen tilanne, jossa kokonainen elämä muuttuu aivan toiseksi on usemmiten hyvin raju.

 

 

Persoonallisuuden viisi piirrettä

Perjantai 9.7.2010 klo 14.14

Valmistelen Kotkan opiston ensi syksyn kirjoittajakurssia. Ajatus on harjoituttaa kurssilaisia myös henkilöhahmon rakentamisen jalossa taidossa. Pohjatöitä tehdessä itsellekin tulee ahaa-elämyksiä.

Joidenkin ajattelijoiden mukaan ihmisen persoonallisuus syntyy viidestä piirteestä, joita kutsutaan yhteisnimellä Big Five. Ne ovat ihmisen sisään- tai ulospäinsuuntautuneisuus, neuroottisuus, tunnollisuus, miellyttävyys ja avoimuus.

Ihmisen veemäisyyttä ei tuon mukaan ole oikeasti olemassa. Se on helpottava havainto, joskin kirjoittajalle vaikea pala. Veemäisenä pidetty hahmo kun tuntuu helposti siltä kaikkein kiinnostavimmalta.

Vanhan kirjallisuuden päiviltä sähkökirjapäiville

Sunnuntai 4.7.2010 klo 8.10

Helteinen viikonloppu Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivillä on takana. Samoin moni hyvä keskustelu kirjallisuudesta, ja kirjojen merkityksestä. Muistikuvia jäi...

Sastamalassa kahden päivän aikana käynyt kävijämäärä vakuutti ainakin minut painetun kirjan tulevaisuudesta. En osaa kuvitella vastaavan, kirjallisuudesta kiinnostuneen ihmismäärän kokoontuvan vuonna 2030 Vanhan sähkökirjallisuuden päiville.

Kirjailijan markkinointisuunnitelma amerikkalaiseen tapaan

Perjantai 25.6.2010 klo 10.00

Ellis Weiner kirjoitti 19.lokakuuta viime vuonna New Yorkeriin hyvän artikkelin kirjailijan markkinointisuunnitelmasta - Marketing Planista - kustantamon näkökulmasta.

Artikkeli löytyy täältä.

Bloggaamista, aamu-teeveetä, omien ja muiden kirjojen lukemista siellä sun täällä. Tällainenkohan lienee kirjailijan unelmatoimenkuva tässäkin maassa tulevaisuudessa?

Kesä-Suomi lukee dekkareita

Maanantai 21.6.2010 klo 6.53

Pikainen selailureissu kirjastojen nettisivujen aineistotietokantoihin kertoo, että kesällä suomalaiset lukevat: varsinkin dekkareissa myös moni omista suosikkikirjailijoistani "kiertää" kiitettävästi.

Harmi, että säästöt lyhentävät kirjastojen aukioloaikoja juuri kesällä.

Sofi Oksasen lähtö WSOY:ltä hyvä asia?

Torstai 17.6.2010 klo 7.39

Tällä viikolla näyttävästi uutisoitu kirjailija Sofi Oksasen lähtö WSOY:n kirjailijaringistä oli tietenkin ikävä asia.

Toivottavasti asiassa on myös valoisa puoli: jos yhteistyö on ollut rikkonaista, on kummallakin sopijaosapuolella tästä eteenpäin parempi työskentelyrauha.

Luulen, että Sofi Oksasella on vielä paljon annettavaa suomalaiselle kirjallisuudelle.

Korhosen vaatekaappi ei avautunut

Sunnuntai 13.6.2010 klo 9.07

Keskusta valitsi itselleen tänä viikonloppuna uuden johdon. Monenlaisia ajatuksia herättäneen Jarmo Korhosen siirtämisessä sivuraiteelle on myös surulliset piirteensä.

En muista koskaan lukeneeni lehdistä haastattelua, jossa Korhonen avautuu ajatuksistaan, saati perhe-elämästään. Hänen vaatekaappinsa sisältö jäi kansalta salaisuudeksi. Demareiden Mikael Jungnerilta se tiedetään.

On surullista, jos Korhosen kaltaisilla, kirveellä lohkomalla tehdyillä henkilöillä ei ole enää asiaa näkyville paikoille yhteiskunnassa. Meitä lohkomalla tehtyjä on paljon.

Ja liian kiillotettu pinta on usein vain kuorta, joka peittää veistämisen jäljet.

Metsänomistusmaksu ei toimi

Torstai 10.6.2010 klo 12.57

Metsäteollisuus ry on esittänyt erityisen metsänomistajamaksun perimistä metsänomistajilta puukauppahalujen aktivoimiseksi. Maksun voisi vähentää puukauppatulojen verotuksessa. Asiasta kertoi mm. HS 10.6.

Käytännössä tuo ei toimisi, kaikkiin metsänomistajiin kohdennettuna. Osalla meistä metsät ovat taimikkovaiheessa - ja tällainen maksu rankaisisi juuri niitä meistä, jotka nyt hankkivat nuoria, vähälle hoidolle jääneitä metsiään tarkoituksenaan hoitaa ne kasvukuntoon.

Olin aikoinaan sitä mieltä, että vuoteen 1994 saakka noudatettu pinta-alaperusteinen metsäverotus olisi ollut edelleen kehitettynä meille sopivin metsäverotusmuoto. Puun myyntituloverotus aiheuttaa väistämättä nykimistä puukauppaan.

Vastineeksi tuollaiselle metsänomistajamaksulle tarvittaisiin puuta ostaville yhtiöille rangaistusmaksu, jonka ne joutuisivat maksamaan, elleivät ne haluaisi ostaa tarjolle tulevaa puuta. Tämä oli tilanne esimerkiksi viime vuonna monella seudulla.

 

Konservatiivista sairaalahoitoa

Torstai 27.5.2010 klo 6.58

Toimittajan työssä törmää siihen tosiasiaan, kuinka vähän me arvostamme kaunista kieltämme. Sairaalan kehittämissuunnitelmassa sanottiin, että konservatiivihoidon osastoa numero 2 kehitetään edelleen.

Tuo lienee suomeksi vuodeosasto? Samalla logiikalla avohoito lienee nykyisin liberaalihoitoa.

Perunanviljely on outoa bisnestä

Tiistai 25.5.2010 klo 17.19

Tänään ihmettelen potaattia. Lehtitiedon (HS 25.5.) mukaan suomalainen perunanviljelijä saa tuotteestaan 9-10 senttiä kilolta.

Hän maksaa perunanviljelystä tuotantokustannuksina 20 senttiä kilolta.

Melkoinen osa sadosta päätyy Pietariin, jossa syöjä maksaa hyvälaatuisesta perunasta 1,40 euroa kilo.

Tämä laskelma ei siis ole peräisin Kreikasta...

Facebook ja ne muut kanavat

Lauantai 22.5.2010 klo 17.48

Olen ollut rapiat kaksi kuukautta Facebookissa. FB:ssä, sosiaalisessa mediassa, siellä missä jokaisen täytyy olla.

Tällä hetkellä jakaisin naamakirjan käyttäjät tällaisiin ryhmiin:

- ne, joilla on niin tylsää, että he kirjoittajavat naamakirjaan että on tylsää

- ne, joilla on jotakin myytävää, ja jotka haluavat saada sen jonkin esille myös Facebookissa, missä kaikki ovat: kirjansa, ajatuksensa, oman erinomaisuutensa

- samanmieliset, jotka haluavat keskustella samasta aihealueesta toisten samanmielisten kesken

- pilailijat, joille koko juttu on uusi kanava jakaa tsoukkeja

Noin sen näkisin. Ehkä tiedän kahden vuoden kuluttua muitakin ryhmiä.

 

Piraattipuolue on oikealla asialla - ehkä

Tiistai 18.5.2010 klo 12.44

Mediassa olleiden tietojen mukaan Piraattipuolue aikoo ratsastaa seuraavissa eduskuntavaaleissa Arkadianmäelle sananvapaudella. Tervetuloa kärryille! Sananvapauden vankkureissa on aina tilaa.

Jos olen oikein ymmärtänyt, Piraattipuolue puolustaa maksullisista tekijänoikeuksista vapaata tiedon ja viihteen julkaisua netissä ja muissakin medioissa. Siihenkään ylevään tavoitteeseen minulla ei ole pahaa sanaa sanottavana.

Niitä ihmisiä, jotka nyt saavat oman elantonsa tekijänoikeuksien myynnillä Piraattipuolue kehottaa muutoksen hyväksymiseen ja luovuuteen. Hyviä asioita!

Satun kuulumaan noihin tekijänoikeuksien myyjiin. Kun lehti tilaa kirjoittamani artikkelin, tai joku ostaa kirjani saan nykysäännöillä palkkaa työstäni. Eli työstä, opiskelusta ammattitaidon eteen, rahaa yrittäjäeläkemaksun maksamiseen etc. Joskus työ kannattaa, joskus ei.

Ja meitä on paljon. Jotenkin tuntuu, että pelkkä sananvapauden julistaminen ei riitä. Ilmaisten tekijänoikeuksien korvikkeeksi voi olla markkinataloudessa vaikea kehittää uutta ansaintalogiikkaa. Onko ideoita, piraatit?

Löytyisikö sinulta 1 600 euroa?

Tiistai 11.5.2010 klo 6.04

Euromaat valmistautuvat takaamaan 440 miljardin euron edestä joukkovelkakirjalainoja, joilla taloutensa sössineet jäsenmaat saadaan pidettyä veneessä. Suomen osuus takausvastuista on 8,14 miljardia. Hyvä Kreikka!

Eräs pankkimies kehotti takavuosina ajattelemaan takausvastuuta omana velkana, joka on oltava valmis maksamaan takaisin. Hän sai potkut pankistaan ennen 90-luvun lamaa, koska oli liian varovainen luotonannossa.

Panenpa heti syrjään oman kansalaisosuuteni 1 600 euroa.Se on fifty-sixty, että pääsen vielä maksumieheksi.

Kreikka on euron kolikon kääntöpuoli

Sunnuntai 2.5.2010 klo 6.32

Aamu avautuu ihmetellen Kreikkaa ja euron kääntöpuolta. Lehtitietojen mukaan EU:n jäsenmaata ei voi potkia pois yhteisestä rahaliitosta edes huonon käytöksen vuoksi.

Käytöksen, joka tulee maksamaan meille suomalaisille lähes miljardin. Rahaliiton sääntöihin kun ei muistettu kirjata irtisanomispykälää. Mistähän näitä senttejä oikein...

Nettikritiikki pistää miettimään

Keskiviikko 28.4.2010 klo 7.57

Neljäs romaani tuli ulos maaliskuussa. Se tarkoittaa, että kirjoittaja etsii näinä aikoina ympäriltään merkkejä siitä, mitä tarinasta on saatu irti.

Netissä nimimerkki Malmin Polgara kirjoittaa näin: "Kolmas Sudenmaa-romaani eli dekkari kotomaiseen tapaan eikä ollenkas kehno tämäkään. Pitää mielenkiinnon yllä loppuun asti, vähän tragediaakin mukana, perhesellaista siis. Kohtuuhyvä kotomaiseksi!"

Kirjoittaja olettaa, että Polgara on ainakin lukenut kirjan loppuun asti. Hyvä! Mutta tuo viimeinen lause mietityttää. Arvostaako lukija kotimaisien dekkarien laatua? Luetaanko niitä jotenkin eri tavalla kuin muita?

Vai onko kotomaan taso niin heikko, että vähän huonommastakin työn jäljestä voi pitää?

Markkinataloudessa eivät lupaukset päde

Perjantai 23.4.2010 klo 14.15

"Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen korostaa, että markkinataloudessa ei voi taata eikä luvata mitään." Sitaatti Kymen Sanomissa 23.huhtikuuta hätkähdyttää.

Stora Ensolla, niin kuin monella muullakin yrityksellä lienee huolella laadittu henkilöstöpolitiikka. Ympäristööhjelmakin löytyy, ja toimintaa ohjaavat arvot on määritelty.

Ja sitten tuollainen kommentti. Miksi käyttää aikaa lupauksiin, jos ne eivät kerran päde?